tiistai 24. joulukuuta 2013

Tunnelmallista Joulua!

Joulukortti 2013

Viime päivät ovat olleet niin touhua täynnä etten ole koneelle kunnolla ehtinyt istahtaa. Tänään sitten pieni mies muistutti mikä joulussa on lopulta se tärkein asia, omat rakkaat. Pieni mies on kuumeessa ja hakee lohtua ja apua huonoon oloonsa ja rauhoittuu parhaiten äidin tai iskän sylissä, mitä sitten vaikka siivottavaa olisi vielä, tulee se joulu muutenkin. Nyt minua tarvitaan tässä <3. Toivotaan että kuume laskee ja huomenna tai itseasiassa tänään olisi pienellä jo parempi päivä.

Joulupajani on pyörähtänyt käyntiin aina lasten mennessä nukkumaan ja tänä vuonna ystävien ja kummiperheiden paketteihin on sujahtanut mm. käsintehtyä saippuaa, sytykeruusuja. Sytykeruusut pakkailin lopulta tapetinpaloista tehtyihin origamilaatikoihin ja saippuat pieniin sellofaanipusseihin. Jotain muutakin paketteihin sujahti, mutta siitä lisää myöhemmin...



Innostuin tekemään myös pienemmät versiot pilttipurkki-lumilyhdyistä appivanhemmille ja isulleni.


Näitä ihania pikkuenkeleitä tein ostamastani tarvikepaketista, jonka hankin täältä. Enkeleitä annoin lahjaksi mm. meidän neidin kerhotädeille pienissä sellofaanipusseissa, jossa oli mukana myös vähän herkkuja.


Mutta nyt on aika julistaa oma joulurauhani alkaneeksi ja toivottaa:

Tunnelmallista Joulua 
ja 
Hyvää Uutta Vuotta 2014

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Pintaremonttia joulun alla

Huh huh maalit ja tapetit ovat seinissä, mutta osa tavaroista etsii vielä paikkaansa. Lohduttelin itseäni että tuleepahan tehtyä perusteellinen joulusiivous yläkertaan. Nyt on kuitenkin kaikille lapsille järjestetty oma huone... en vaan tiedä koska raaskin tuon pienen miehen sängyn sinne viedä. Laittelen joskus myöhemmin kuvia kunhan tavarat löytävät kunnolla paikkansa.  Hiukan on joulufiilis tässä remontissa kärsinyt ja pientä epätietoisuutta on että mitäs kaikkea pitikään jouluksi tehdä.... Taidan tehdä lopulta vain ne välttämättömät turhaa stressailematta... katsotaan onnistuuko lopulta käytännössä.

Käväistiin pienen miehen kummeilla kylässä ja paketoin mukaan aikaisemmin tekemiäni sytykeruusuja ja kirjalahjan. Ruskeaan käärepaperiin sain mukavasti luonnetta liimaamalla paketin päälle kopiopaperista tekemäni lumihiutaleen. Sytykeruusut asettelin munakennoon ja paperoin sellofaanilla. Laitoin mukaan vielä käyttöohjeen, jos vaikka sattuisi olemaan ihan uusi juttu.



Hyvää kolmatta adventtia kaikille!

tiistai 3. joulukuuta 2013

Kakkupaperimobile

Viikonloppuna juhlittiin esikon 8-vuotis synttäreitä, minne tuo aika hurahtaa juurihan hän vasta oli pieni vauva. Perinteisesti nämä juhlat aloittavat meillä myös jouluun valmistautumisen. Ulos laitetaan jouluvalot, minä teen ensimmäiset joulutortut ja pöydälle levitetään joululiina. Tästä eteenpäin onkin joka viikolle tiedossa jotain jouluista ja perinteikästä tekemistä. Tänään alkaa toivottavasti ihan uusi perinne, kun kotikylällä järjestetään joululaulu-ilta. Tulevana viikonloppuna on sitten edessä perinteiset piparitalkoot, kerrankin meitä oli leipomassa yhtäaikaa neljä sukupolvea :)

Meillä on edessä huoneitten uudelleen jako niin että lapset saavat omat huoneet, joten työhuoneen tavaroita pitäisi alkaa pakkailemaan ja miettimään niille uutta paikkaa. Vastaan tulee kuitenkin kaikkea kivaa. Tiimarin poistokorista joskus ostamani kakkupaperit muuttuivat tänään mobileiksi.


Yhdessä paketissa oli aina kahdeksan kakkupaperia. Ompelin koneella paperit  keskeltä yhteen jättäen pitkän aloituslangan ripustusnaruksi ja samoin ompelun päätyttyä jätin lankaa riittävästi, että sain solmittua päähän lasisen pisaran mallisen helmen. Taittelin syntyneet sivupuoliskot pallon muotoon ja ripustin lopuksi kattoon kiinni. Ilmavirta pyörittelee näitä kauniisti.



maanantai 2. joulukuuta 2013

Unikko-tunnustus ja pikaiset synttärikortit

Kotipellon Tanni yllätti ihanalla tavalla ja antoi blogilleni Unikko-tunnuksen. Kaunis kiitos Tanni! Noviisi kun olen niin palaute ja varsinkin positiivinen lämmittää kovasti mieltä. 

                                          

Tunnustus on tarkoitus jakaa eteenpäin 10 blogille ja palaankin asiaan vähän lähempänä joulua.

Esikolla oli tuplakaverisynttärit ja tapani mukaan unohdin jälleen synttärikortit kauppaan. Jotain piti pikaisesti kuitenkin kehitellä, joten googlasin kuvahaulla ilmaisia digileimoja. Nämä kaksi kuvaa tarttui silmään ja ei muuta kuin värittelemään. Promarker-tusseilla tein pohjat ja chalkseilla varjostukset ja koska aikaa oli käytettävissä rajallisesti niin jäivät hyvin simppeleiksi tällä kertaa.... tallensin kuvat ja toiveessa on ehtiä ainakin tuosta lohikäärmeestä tehdä vähän näyttävämpi versio. Esikko oli kuitenkin kovin tyytyväinen ja sehän riittää tällä kertaa minulle.





tiistai 26. marraskuuta 2013

Lumilyhty pilttipurkeista




Pieni mies syö vielä iltapuuronsa kaverina hedelmäsoseita, joten pilttipurkkeja siunaantuu kierrätysastiaan. Törmäsin tähän ideaan facebookissa ja onneksi innostuin kokeilemaan.... nyt melkeinpä harmittaa kaikki ne lasinkeräykseen kiikutetut purkit....

Töpöttelin valkoisella akryylimaalilla lasipurkkien ulkopinnat ja jätin kuivumaan. Seuraavana päivänä sitten kuumaliimalla kiinnitin purkit pyramidin muotoon ja lopuksi teipin avulla kiinnitin ledvalot purkkeihin kiinni.


lauantai 23. marraskuuta 2013

Sytykeruusujen tehtailua

Sytykeruusuja on kiva tehdä, mutta vielä kivempi saada tai antaa lahjaksi.

Kummasti sitä vaan alkaa olla mielessä lahjajutut ja pari postausta liittyen lahjoihin olisi jo mielessä, mutta pitää malttaa odottaa tammikuuhun.

Sytykeruusujen ohje:
Tarvitset munakennorasioita ja kynttilänjämiä. 
Aloitan ruusun teon repimällä munakennosta yhden kennon ja muokkailen reunaa niin että se miellyttää omaa silmää. Munakennon kannesta revin pitkiä suikaleita joista sitten rullaan kennon sisälle ruusun terälehtiä, tarpeen mukaan laitan irtopaloja "lukitsemaan" rullatun suikaleen tai laitan lisää täytettä.

 

Liimaa tässä ei tarvita, kunhan vaan tarkistaa että sisukset pysyvät kennon sisällä vaikka kääntämällä ruusun välillä nurin päin.


Sitten vaan ahkerasti ruusuja tehtailemaan. Mukavan terapeuttista hommaa vaikka televisiota katsellessa :)


Kun ruusuja alkaa olla riittävästi niin kattila, jossa vettä 1/4 osa, liedelle ja kynttilänjämiä sulamaan.


Kun kynttilänjämät on sulaneet niin käännän yleensä levyn pois päältä ja sitten alan dippailemaan ruusuja kattilaan.Huom! ruusu tällöin nurinpäin.


 Harmaisiin kennoihin olen yrittänyt saada väriä punaisilla kynttilöillä, mutta olen kuullut että apuna olisi käytetty myös elintarvikevärejä ja punajuurilientä.  Ruusun ulkomuoto ja lopullinen väri riippuu myös siitä kuinka monta kertaa sitä kattilaan dippailee. Omasta mielestäni kaksi kertaa on ihan riittävä ja sytykeruusu täyttää tehtävänsä enemmän kuin hyvin. Välillä kattilaan voi joutua lisäämään kynttilänjämiä lisää sulamaan, sillä sytykeruusun pinnasta huomaa nopeasti milloin siihen ei enää ole tarttunut kunnolla sula steariini.


Nyt sitten vain suunnittelemaan rasiaa mihin nämä pakkailee ja mukaan vaikka pieni ohjeistus käyttöön. Tämän ohjeen bongasin jostain myyjäisistä: 

Sytykeruusu
Pistä pesään kanssa puiden,
niin saat lämmintä ylle luiden.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ei pöllömpää

Facebookin kautta törmäsin näihin symppis-pöllöihin, joihin on helppo vaikka upottaa jämälangoja. Sainkin jo muksuilta lisätilauksen esim. esikko haluaa pöllön reppumaskotikseen. Alkuperäinen ohje löytyy selkeine kuvineen täältä.



Mistä pöllökuume tuli ja löysi tiensä käsitöihin,askarteluihin ja sisustukseen? Eipä yhtäkkiä tule mieleen toista eläintä joka olisi saanut näin ison huomion käden taitojen parissa tai no joo onhan possu aika suosittu myös. Oma innostus pöllöihin lähti omasta lapsuudesta. Mummilan yhden makuuhuoneen seinä oli tapetoitu Tapettitalon Pöllö-tapetilla. Kun esikon huoneen tapetointi tuli ajankohtaiseksi pari vuotta sitten halusin yhdelle seinälle tätä tapettia.  Esikko kyllä murehti uskaltaako hän nukkua pöllöjen silmien alla, mutta lupasin että jos ei onnistu niin vaihdetaan huoneita. Hyvin on kuitenkin nukuttu kaikki omissa huoneissa.



61763
Tapettitalo: Pöllöt


Kaipasin tänne blogiin vähän enemmän valoisuutta, joten tuli ajankohtaiseksi taustan vaihto.                      




maanantai 11. marraskuuta 2013

Pikkumetsän Kulta ja Muru

Ketut ja pöllöt mielessä jo viikon ajan eikä yhtään ole ketuttanut... Sain muutama vuosi sitten opetettavakseni ensimmäistä kertaa ekaluokan ja samalla tutustuin Pikkumetsän aapiseen ja myöhemmin kakkosluokalla lukukirjaan. Tykästyin kovasti Pikkumetsän asukkeihin ja toivonkin että saan vielä mahdollisuuden käyttää kirjasarjaa.  Bongasin elokuussa täältä niin ihanan idean Pikkumetsään liittyen, että sen halusin toteuttaa ennemmin tai myöhemmin. Viikko sitten sunnuntaina iski inspis ja minä, jolla on viha-rakkaus-suhde ompelukoneeseen, sain eilen valmiiksi Pikkumetsässä asustavat kettukakkoset ilahduttamaan tulevia oppilaitani.



Ketut ostin vanhemmille lapsille Ikeasta jo vuosi sitten kesällä ja ne olivat päätyneet syvälle pehmolaatikon uumeniin. Pientä suostuttelua lahjontaa niin sain adoptoida ketut tulevaan luokkaani. Kankaat olin ostanut kaappiin jo hyvissä ajoin ja kaavat paitaan tulostin Punomon sivuilta ja housujen kaavat kopioin kirjastosta löytyneestä nukenvaatekirjasta. Onhan nämä nyt niin söpöt ja halittavat kaverit :)


torstai 7. marraskuuta 2013

Sivu hukassa?

Pientä näpertelyä isomman projektin lomassa, perästä kuuluu jahka tulee valmista ;). Yöpöydällä tällä hetkellä kuvissa oleva kirja ja tarina tempaa mukaansa, suosittelen. Pieni mies kuljettelee ja pureskelee kirjanmerkkiäni laminoitua leimasinkuvaa, joten ennen kuin olen jälleen kirjastokuittien varassa piti tehdä jotain.  



Sydän-kirjanmerkkiä olen teettänyt oppilaillakin välityönä. Tarvitaan huovutusvillaa, huovutusneulan, piparkakkumuotin (oman valinnan mukaan) ja palan superlonia, jonka päällä villaa pistellään eli neulahuovutetaan. Neulalla villan kuidut tarttuvat toisiinsa tiukasti, mutta tällä kertaa jatkoin vielä märkähuovutuksella ihan vaan huvin vuoksi ja omaksi iloksi, pitänee ottaa joku isompi huovutustyö pitkästä aikaa työn alle on se vaan niin mukava työtapa. Kun sydän oli kuiva niin neulan avulla paperinaru läpi ja helmi narun päähän ja solmu stopiksi. Sama juttu toiseen päähän.


Valkoisesta kirjanmerkistä näpertelyinto oikeastaan alkoi, sillä äitini tekee lampunvarjostinta valkoisesta paperinarusta ja oli jostain syystä hylännyt tämän narunpätkän josta oli päätkin jo avattu lehdiksi. Pistin taskuun ja kotona siitä syntyi nopeasti helppo kirjanmerkki, tosin naru oli sen verran lyhyt että toiseen päähän ei voinut enää helmeä laittaa tai voisi, mutta sitten pitäisi tyytyä lukemaan lyhyt selkäisiä kirjoja :)


tiistai 29. lokakuuta 2013

Näppärät sormet.....





Kaappien kätköistä putkahti sattumalta käsiin vanhoja Kotiliesi-lehtiä vuodelta 1952 ja mieleen tuli kesä-heinäkuun Martat lehdessä ollut askartelu, jossa margariinirasiasta tuunattiin säilytysrasia pikkutavaroille.  Vanhat lehdet olen löytänyt joskus lapsena mummolasta ja pitänyt visusti tallessa ja koska yksi lehdistä oli sen verran repaleinen niin raaskin leikellä sitä tätä työtä varten.

Leikkelin lehdestä aluksi sopivia tekstejä pohjaksi ja mielenkiintoisia mainoksia päälle laitettavaksi. Levitin decoupage-lakkaa siveltimellä rasian pintaa ja laitoin paperin päälle. Siveltimellä levitin päälle vielä uudelleen lakkaa ja poistelin pahimmat ilmakuprut pois. Jatkoin näin kunnes koko rasia ja kansi oli päällystetty.



 

Ajattelin että rasia voisi sopia vaikkapa napeilleni, joten etsin käsitöihin liittyviä mainoksia ja lauseita. Löysinpä myös ilmoituksen omalta paikkakunnaltani, jossa Rouva Fanny Hakola kertoi tekevänsä kansallipukuja hyvistä kankaista ja oikeista väreistä :).








Samat murheet näytti olevan tapetilla jo 61 vuotta sitten.....



lauantai 26. lokakuuta 2013

Joulukortteilua

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan on ihan hyvä sananlasku, mutta vuosista viisastuneena olen tajunnut että lausetta ei kannata yhdistää joulukorttien askarteluun. Seurauksena kun on itkua ja hammasten kiristelyä viimeisenä postituspäivänä. Se on nimittäin kuin tauti josta ei pääse eroon tuo korttien askartelu ja kun on oppinut tekemään joulukortit itse niin kaupan omat ei enää kelpaa. Tein tuossa viikolla tämän vuoden joulukortista proton ja tyytyväinen ideaan olin. Idean nappasin Ihana- lehden olisikohan ollut viime vuoden joulunumerosta. Vielä en korttiani julkaise vaan maltetaan odottaa joulukuuta. Tiedänpähän nyt mitä iltaisin teen kun lapset on laitettu nukkumaan ja voi kun ymmärtäisi laittaa osoitteetkin jo kuoriin niin se ei sitten jäisi siihen viimeiseen iltaan.

Äitini on tallettanut lähettämiäni joulukortteja ja sainkin ne takaisin uusimpia lukuunottamatta. Synkkä ilma pihalla antaa aikamoiset haasteet valokuvaamiselle.Kannattaa suurentaa kuvat hiirellä niin näkyvät paremmin. Keskimmäisen kuvan kortit taitavat olla niitä uusimpia.



Oikealla oleva kortti on tehty hyödyntämällä töihini tulevaa mainospostia juurikin joulupostikortteja on mainostettu ja minä keräsin lehdykkeet talteen. Kuvat leikkelin sopivan kokoiseksi ja Tulip-kohoväriä reunoihin. Keskimmäisessä on valmis korttipohja Tiimarista, jonka tähdet koristeltu hileliimalla ja yhdestä tähdestä kurkkaa pieni enkeli. Reunimmaisen lumihiutaleet leikkelin kopiopaperista ja koristelin hileliimalla.


Tyttö ja kuusi on leimakuva, jonka värittelin puuväreillä ja öljyllä levittelin värin utuiseksi. Koristeena lumihiutaleita ja leimattu teksti, työläin joulukorttini ikinä. Tähän toiseen korttiin löysin askarteluliikkeestä vintagekuvia ja ihanan taustapaperin, kuviosaksilla reunat ja vähän mustetta koristeeksi vanhaa tunnelmaa luomaan.


Kuusi korttiin tein aukon itse ja liimasin valkoisen mulperipaperin taakse. Reunat hileliimalla ja latvaan tähti. Tonttu on painettu kankaanpainantaväreillä säkkikankaalle. Joulupukkikortti on tehty hyödyntämällä vanhoja minulle lähetettyjä joulukortteja. Tein postikorteista joulupalloja, koristelemalla reunat hileliimalla ja lisäämällä tähtitarran sekä punaisen satiininauhan kuvaamaan ripustinnauhaa. Enkelikortti on hyvin helppo ja yksinkertainen. Piirsin kultatussilla sabluunaa apuna käyttäen kortteihin enkelin ja se oli siinä.

Ennen kuin kortti lähtee viemään jouluterveisiä niin tärkeää on löytää myös juuri oikea toivotus tai runo kortin sisälle ja sitten kortit ovat valmiita lähetettäväksi. Ja mikä ihana tunne kun pöytä on täynnä valmiita kortteja!!!


maanantai 21. lokakuuta 2013

Junat ja naiset on luotu kulkemaan

Ja junasukat vauvojen jaloissa pysymään :) Marttayhdistykseni tempaisi viime vuonna ja kutoi junasukat tänä vuonna syntyville kuntalaisille tai kaupungihan me ollaan. Sainkin pakkailla monta ihanaa sukkaparia neuvolaan, josta sukat sitten toimitetaan eteenpäin vauvaperheille. Meidän pieni mies oli tuolloin pian syntymässä, joten päätin kutoa junasukat myös hänelle. Langaksi valitsin alpakkalangan sen pehmeyden vuoksi. Sain ensimmäisen sukan melkein valmiiksi ennen kuin ymmärsin, että taitaapi olla turhan suuri vastasyntyneelle ja niinpä pakkasin sukan puikkoineen käsityökaappiini, kun en raaskinut alkaa purkamaankaan. Onneksi oma yhdistykseni lahjoitti meille vauvalahjana junasukat, joten ei jääty vaille näitä ihanuuksia. Malliltaan kun sukka on sellainen että pysyy hyvin vauvan kuin vauvan jalassa. Lahjasukat on meillä ollut pidetyimmät villasukat.
Nyt vuoden päästä kaivoin omat puikot kaapista esiin ja kudoin sukkani valmiiksi, sillä toiset alkaa olla aikasta naftit.  Näillä kelpaa nyt pienen miehen tepastella, toinen on kävellyt vasta muutaman viikon ja hymy huulilla saan seurata toisen päättäväistä menoa. Meillä ei juurikaan istuta vaan koko ajan mennään paikasta paikkaan. Kuinkahan monta askelta pieni mies päivässä mahtanee ottaa?



Näissä junasukissahan on taustalla sota-aikaan liittyvä tarina, josta sukat ovat nimenkin saaneet. Tarinan ja sukan ohjeen löydät täältä.

Itsellä takkuaa villasukkien teossa kantapään tekeminen ja varsinkin kantapohjan kavennus. Hyväksi avuksi löysin videon youtubesta, jonka avulla onnistuin tekemään kauniit kantapäät, vielä kun ohje jäisi kunnolla muistiin. Haaveissa olisi tehdä itselle yösukiksi junasukat juurikin alpakasta, mutta lankakori pursuaa monenlaista lankaa, joten ehkäpä tyydyn harventamaan sitä. Teen yritän sukat seiskaveikasta samalla ohjeella, mutta silmukoita luon 48 ja puikot kokoa 3.5. Lisäksi teen vahvistetun kantapään. Katsotaan onnistuneeko.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Saippuainnostus

Koti on tuoksunut koko viikonlopun pipareille ja vaniljalle, leiponut en kuitenkaan ole vaan pistettiin siskon kanssa yhteinen saippuapaja pystyyn. Viimeksi saippuaa tuli tehtyä neljä vuotta sitten juurikin hoitovapaalla ollessa. Olen lupautunut pitämään marttailllan saippuanteosta ja suunnitteilla on toinenkin kurssi, joten nyt oli hyvä hetki verestää taitoja ja opettaa pikkusiskolle saippuantekoa. Välineet odotti siististi omassa laatikossaan, koska inspiraatio iskee.


                                                 

Ja iskihän se taas samalla innolla. Saippuan tekeminen on koukuttavaa puuhaa. Kokeile vaikka! Suosittelen ensin tutustumaan Saara Kuhan kirjaan Käsin tehtyä saippuaa, jossa on hyvät ohjeet saippuan valmistukseen ja paljon reseptejä. Pitkän tauon jälkeen minäkin kaivoin oman kirjani esiin ja päätettiin yhdessä aloittaa perussaippuan reseptillä sitä kun pystyy erilaisilla lisukkeilla muuttamaan  millaiseksi haluaa. Teimme kahden päivän aikana viittä erilaista saippuaa.... eli innostusta piisasi.

Perusreseptillä ruususuola/hunajasaippuaa ja silkkisaippuaa

Perussaippuan resepti

kookosrasvaa 150g
oliiviöljyä 350g
kylmää vettä 150g
lipeää (NaOH) 71g

Oman version teimme tästä lisäämällä tuoksuöljyä, ruususuolaa ja hunajaa. Toiseen samanlaiseen saippuaan puolestaan laitoimme lipeävesi seokseen mukaan silkkikankaan palasen ja vaniljatuoksua. Liuotettu silkkikangas tekee saippuasta kuulemma silkkimäisen tuntuisen. Pitää nyt vaan malttaa odottaa saippuoiden kypsymistä n. kuukauden ennen kuin pääsee testaamaan.

Lisäksi teimme keittiösaippuaa, maustesaippuaa ja oliiviöljysaippuaa. Näiden reseptit löytyvät juurikin Saara Kuhan kirjasta.

Muutama kuvanen itse työskentelystä.



Kaikki reseptissä olevat aineet pitää punnita just eikä melkein kuten tässä kookosrasvaa punnitessa. Välillä pitää lisätä pikkiriikkinen pala ja välillä ottaa pois, jotta vaaka näyttää juuri oikeaa lukemaa. Sitten sulattamaan kovat rasvat ja yhdistämään ne öljyyn.

Vesilipeä liuoksen tekemisestä ei tullut kuvaa otettua, se kun on aika tarkkaa puuhaa joskaa ei niin vaarallista kuin ajattelisi kun muistaa olla huolellinen, ensin vesi ja sitten vasta lipeä mukaan.

Kun rasvat alkavat olla huoneenlämpöisiä mukaan kaadetaan kuuma lipeäliuos ja sitten aletaan sauvasekoittimella  sekoittelemaan kunnes seos alkaa muistuttaa kiisseliä.


Lopuksi seos kaadetaan haluttuun muottiin. Ruususuola/hunaja saippuan laitoimme ruusujen malliseen silikoniseen leivosmuottiin,  jonka olin ostanut juurikin saippuantekoa ajatellen neljä vuotta sitten, mutta en silloin ehtinyt kokeilla sen toimivuutta. Massan päälle ripoteltiin koristeeksi ruususuolaa.




Saippuamassa saa tekeytyä kaikessa rauhassa 24 tuntia ja sitten sen voi poistaa muotista.




Tätä muottia tulen kyllä käyttämään uudelleenkin sillä niin yllättävän söpöjä näistä tuli. Yleensä olen muottina käyttänyt maitopurkkeja tai pringlespurkkeja. Loput ruususuola/hunajasaippuan massasta laitettiin maitopurkkiin ja se onkin tuossa ruusujen vieressä. Käsin tehtyyn saippuaan sopii mielestäni tietynlainen rouheus, mutta saahan sitä joskus vähän söpöstellä. Muina muotteina käytimme silikonista muffinivuokaa, kertakäyttömukeja ja keksien muovisia pakkausrasioita. Nyt pitää malttaa odottaa kuukauden verran ennen kuin pääsee testaamaan tehtyjä saippuoita. Sen aikaa saippuanpalat kypsyvät hämärässä ja ilmavassa paikassa eli meillä kodinhoitohuoneen kaapistojen päällä. Palataan saippuaan siis kuukauden päästä ja näätte siskosten saippuat valmiina.


                                               

Annoin pikkusormen se vei koko käden.... monta ihanaa reseptiä odottaa tekemistä.

Kiitos siskolle, oli mukava puuhastella yhdessä!












perjantai 11. lokakuuta 2013

Vuodenajoista

Lapsena toivoi talvella että olisi kesä ja pääsisi uimaan ja kesällä toivoi että olisi talvi että pääsisi pulkkamäkeen. Kevättä ja syksyä ei noteerattu muuta kuin että kevään päättyessä loppuu koulu ja kun syksy tulee niin alkaa koulu, yksinkertaista. Oikeastaan vasta "aikuisena" on alkanut ymmärtää sekä arvostaa eri vuodenaikojen rikkauden, okei kyllä joskus myös potuttaa.... kovat pakkaset, jatkuva sade, loska..... Tänä vuonna syksy on ollut mitä parhain, ei ole juurikaan satanut, sää on ollut lämmin. Useamman kuin kerran olen pysähtynyt ihastelemaan ympäröivää luontoa ja ruskan värejä. Enää ei harmita kesän päättyminen vaan mielellään katselee eteenpäin ja odottaa mitä tuleman pitää. Lievää haikeutta lisäksi ilmassa sillä tammikuussa palailen työhöni ja mun vauvasta on tullut pieni touhuava mies <3.

Jossakin facebookin ryhmässä oli vaahteranlehdistä taiteiltu ruusuja. Innostuin kokeilemaan ja tässä lopputulos!  Oikein hyvää viikonloppua!



                                             


                                    


tiistai 8. lokakuuta 2013

Käsityömessuilua

Aikaisemmassa postauksessahan kerroin miten tuumasta toimeen voi kohdallani venyä ja venyä. Blogin kirjoittamisen yhtenä ideana onkin kannustaa minua saamaan työni valmiiksi ja ideat toteutumaan. Saanpahan sitten täällä esitellä mitä on tullut tehtyä :) Elokuussa siivosin käsityökaappini ja kuinka ollakkaan löysin pienen monitoimikorillisen keskeneräisiä käsitöitä. Vakaa tarkoitus on saada kori tyhjäksi ja esitellä valmiita tuotoksia sitten täällä. Tällä hetkelläkin on työn alla yksi korin kätköissä olleista projekteista ja loppu jo häämöttää.

Viime viikonloppuna Seinäjoella oli käsityömessut ja perinteisesti minäkin sinne lähdin ideoita kalastelemaan. Messut olivat oikein onnistuneet ja eniten ehkä ilahdutti se että yhä useampi myyjä oli perustanut työpajoja myyntipisteensä yhteyteen. Sai kokeilla uutta tekniikkaa ja lopulta ostaa tarvittavat materiaalit kotiin. Harmittavasti migreeninpoikanen teki tuloaan, joten olo ei ollut mitenkään kehuttava ja mielenkiinto ostelua kohtaan oli lähellä nollaa. Käteen jäi ainoastaan Taito- Etelä-Pohjanmaan myyntipisteeltä tarvikepaketti virkattuihin lumihiutaleisiin. Lisäksi sain kotiin tuoda Taitopuoti Paperinauhan osastolla tekemäni ruusurintaneulan. Hauska idea hyödyntää vanhat farkut. Täältä  kotomaista -blogista löydät hyvät ohjeet farkkuruusujen tekemiseen.


sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Tohvelisankari

Olen auttamaton innostuja, kun näen mukavan ohjeen tai työtavan olen heti valmis hankkimaan välineet itselleni. Valmista tuotosta ei useinkaan synny tai en ehdi  (muka) tekemään sitä valmiiksi arjen pyörityksessä vaan matka tuumasta toimeen on usein pitkä. Toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... tosin en keksi mitä tekisin kanavatyölle jonka aloitin joskus teininä..... muutama pisto ja työ, jossa rakastunut nuoripari halaa toisiaan olisi valmis.... hmm tyyli ei enää kohtaa sisutusmakuani.  Tästä aasinsiltana, olen huomannut että ohjatatut yhteiset tekemisillat sopiikin minulle kuin nenä päähän sillä ryhmäkuri ja pieni painostus toimii aina.

Syyskuussa marttayhdistykseni aiheena oli martasta tohvelisankari.  Tuuliadesignin Minna tuli tarvikepaketit mukanaan pitämään meille tossujen virkkausillan ja minähän olin innolla mukana. Tossut tehtiin matonkuteesta ja illan aikana sain toisen tossun valmiiksi ja toisen..... viikon päästä, mutta senkin illan aikana televisiota katsellessa.
Tossut voisin teettää koulussakin käsityötunnilla, sillä sen verran mukava ja "nopea" näitä oli tehdä.



lauantai 5. lokakuuta 2013

Aloittamisen tuskaa

Tämä blogi on ollut haaveissa jo pitkään, mutta vain haaveissa. Rakas pikkusiskoni aloitti oman blogin pitämisen hiljattain ja hyvin mielestäni aloittikin, joten ajattelin että josko sitä rohkenisi itsekkin samaan. Katsotaan mitä tästä tulee vai tuleeko sittenkään mitään. Muokkailen blogia pikku hiljaa omannäköiseksi,  aluksi kaikki meinasi kaatua jo blogin nimen keksimiseen, mutta onneksi murresanat ei petä koskaan :) Tiedätkös muuten mitä tuo maakari tarkoittaa?