Arkikuva 3

Työtä, iltatyötä..... kokeiden tarkistusta.

Haastetaanpa mukaan Zinnia kakkuja ja kukkia- blogista.   
5päivää/5kuvaa/5haastetta

Arkikuva 2

Keskiviikko on työviikon pisin päivä ja kotiin tultua otan pienen oman hetken uppoutumalla postilaatikon antimiin. Paikallislehti ilmestyy kerran viikossa ja juurikin tänään. Lisäksi luen päivälehden ja ilmaisjakelulehden joka on sen verran laadukas että paikallislehti jää pian meidän talouteen tilaamatta. Kuntaliitoksen myötä meidän oman kunnan lehti yhdistettiin toisen kunnan lehteen tai paremminkin luotiin ihan uusi lehti, ei onnistunut ei. Omaa vanhaa lehteä on monasti ollut ikävä, nyyh.

Haastan arkea kuvailemaan Marjorien Pientä puuhastelua- blogista.

Arkikuvahaaste 1/5

Laitetaanpas arkikuvat jakoon facen lisäksi myös täällä, kiitos pikkusisko! Idea lyhyesti viisi päivää/ viisi kuvaa/ viisi haastetta.

Työviikko alkoi perinteisesti aamupalan merkeissä ja jostainhan munkin se viisaus on itseeni ammennettava :).

Työpäivän jälkeen pienen flunssaisen miehen kanssa sohvaperunoina. 

 Pienten päikkäreiden jälkeen mentiin tutkailemaan, kun iskä rakentaa kasvihuonetta... tarkkaa puuhaa seuraaminen... kieli keskellä suuta. 

Myöhemmin keräsin pääsiäiskoristeet kasaan ja pakkasin ne odottamaan ensi vuotta.

 Haastan mukaan TsiSiskot :)

Ihana valo!

Valo, se on täällä taas.

Viihdyttiin koko perhe pihalla tänään puutarhatöitä tehden. Viime hetken leikkaukset omenapuille tuli tehtyä ja kulotettiin pieni pläntti tuosta pikkumetsiköstä talon vierestä. Pari omenapuun oksaa piti tuoda ihan sisälle asti ja laittaa maljakkoon lämpöiseen veteen.

Näitä rouvia en ole tainnut täällä vielä esitellä. Päästettiin kanarouvat kukkonsa kanssa nauttimaan aurinkoisesta säästä. Meillä on pieni kotitarvekanala jossa asustelee mm. kuvassa olevat neljä maatiaiskanaa ja silkkikukko. Kanalan lämpöön jäi vielä kaksi silkkikanaa sekä tammikuussa kuoriutunut risteytystipu. Pitävät meidän perheen hyvin kanamunissa ja ovat muutenkin hauskoja seurattavia.

Viikko sitten hain töihin pajunoksia ja muutaman oksan jätin kotiinkin. Useana pääsiäisenä olen lasten virpomisvitsat koristellut kierittämällä villalankaa oksien ympärille. Mukavaa vaihtelua värikkäisiin höyheniin joista en niin kauheasti piittaa.

Kevättä ilmassa.....

Toivotaan ainakin, alkuviikosta satoi niin komeasti lunta, että pian olisivat ladut jo kutsuneet. Pari päivää oli talvi ja sitten se sulikin taas jo pois. Ulkona kierrellessä kovasti jo tekisi mieli alkaa haravoimaan ja kukkapenkkejä ruopsuttamaan, mutta sen verran kylmä tuuli oli että ajattelin jättää penkit vielä rauhaan,  mutta annatkos kun aurinko alkaa kunnolla lämmittämään niin olen niin pihalla.... onpa edessä kiva kasvihuoneprojektikin.

Lisääntyvä valo tekee eittämättä olon paljon energisemmäksi ja onpa sellaistakin hälyttävää ollut ilmassa että olen herännyt hyvissä ajoin ennen herätyskelloa..... Aikasta mukavaa vaikka tuskin pysyvää.

Tämä viikonloppu on mennyt saippuakurssin merkeissä. Aloiteltiin perjantaina illalla ja jatkettiin vielä lauantaina aamusta. Ryhmä oli oikein innostunut ja saippuamassoja syntyi, taisipa joku tuumata että tamähän kuin tehtaassa, siihen malliin sauvasekoittimet surisivat.

Tein viikolla pari saippuaa malliksi ja nyt innolla odottelen suolasaippuan kypsymistä. Merisuolan lisäksi massassa on mukana aavistus sinistä väriainetta ja tuoksuna piparminttua. Saippua oli leikattavissa jo ihan parin tunnin päästä valamisesta ja aika rouheita paloja sainkin aikaan. Toisen saippuan tein appelsiinmehuun ja vähän jäi harmittamaan, että en lisännyt mitään tuoksua mukaan. Saippuan ulkonäkökin on pettymys, seuraavalla kerralla kokeilen raastaa ja kuivata appelsiininkuorta ja lisätä sen kiisselivaiheessa mukaan.

Perjantaina tein kurssilaisille malliksi saippuamassan. Tein saippuan perusreseptillä, mutta lisäsin punaista väriä, vadelmatuoksua ja pari ruokalusikkaa ruususuolaa. Tuoksu on kuin hubba bubba-purkasta ja onhan tämä ulkonäöltäänkin herkullisen söpö.

 Pari viikkoa sitten meidän koulun talkkari täytti pyöreitä vuosia ja sain mieluisan tehtävän eli askartelin hänelle kortin. Aihetta ei kauaa tarvinnut miettiä, hän kun on innokas kalamies. Oli taas pitkästä aikaa mukava askarrella. Pitäisi niin ottaa asiaksi leimakuvien värittely ja muutenkin korttien tekeminen ettei se aina jäisi ihan viime tippaa. Tosin olen kyllä sellainen kortin tekijä joka yksilöi kortin aina sen saajalle, joten tällöin ne jemmassa olevat kortit ei sitten jostain syytä kelpaa ollenkaan.

Iloa ja aurinkoa elämään kaikille lukijoille ja blogissa vieraileville!