Raittiin ilman myrkytys

Sen olen tosiaan saanut nyt useampana viikonloppuna, kun tuolla kotipihalla ollaan ahkeroitu oikein urakalla. Meidän talon ja ns. kylätien välissä on kasvanut pieni metsä ryteikkö, jonka kohtaloa olemme pohtineet jo monta vuotta. Taloa rakentaessa n. yhdeksän vuotta sitten se ei vain jostain syystä ollut työlistalla vaan on siitä saakka saanut olla luonnontilassa. Heti metsikön ryteikön jälkeen on kuitenkin pala nurmikkoa, jota olemme ahkerasti kesäisin leikanneet. Lapsuudessani tämä nurmikko oli nuoren karjan laidumaata samoin kuin koko talomme tontti. Alueella kasvaa sekametsää eli pääasiassa koivua, mäntyä, kuusta, haapaa ja pihlajaa. Tänä syksynä tartuimme härkää sarvista ja päätimme että nyt on aika tehdä tuolla ryteikölle jotain, joka osaltaan pilaa kauniin tonttimme. Koska puusto on vanhaa ja erikokoista pyysin paikalle marttaharrastuksestakin tutun puutarhasuunnittelijan ja hän tuli merkitsemään kaadettavat puut. Samalla hän suunnitteli kaadettavien puitten tilalle nurmialueen istutuksineen. Kyllä on hienoa seurata kuinka joku osaa hommansa. Tykkäsin todella paljon hänen esittämistään ideoista ja hän otti hyvin huomioon meidän toiveemme. Samalla saimme päivitysideoita muuallekkin tähän meidän pihaan.

Viitisenkymmentä puuta sai kaatotuomion. Mies kaatoi puut ja yhdessä sitten kannettiin risut ja oksat kasoihin odottamaan kuljetusta. Koivut pilkotaan sauna- ja takkapuiksi ja muut puut oksineen haketetaan lämmitykseen.

Puolet puista vielä kaatamatta tässä vaiheessa. Talomme pihoineen ryteikön vasemmalla puolella ja oikealla pilkistää nurmikko ja kylätie.

Tontin valomäärä lisääntyi huimasti puiden kaatuessa ja toivonpa että syksyinen lehtimääräkin puolittuisi. Sen saanen selville vasta ensi vuonna eli pitänee sittenkin ostaa se uusi harava vanhan harvapiikkisen tilalle.

Viime lauantaina oli vuorossa kantojen poisto tulevalta nurmialueelta ja olihan listalla muutaman kivenkin siirto. Talomme  sijaitseen pienen mäen päällä ja joka paikassa tuntuu olevan kivi jos toinenkin jos lapion maahan laittaa. Tuttu kylänmies kaivikoneineen oli siis enemmän kuin paikallaan. Ei olisi todellakaan tullut mitään jos lapiohommiin olisimme joutuneet, sen verran tuota juurakkoa maasta irtosi. Samana päivänä merkkasimme valmiiksi uudet istutusalueet ja tilasimme multaa nurmialueille. Mullan pitäisi tulla tämän viikon aikana ja kaivinkone tulee ne sitten levittelemään paikoilleen. Multa saa rauhassa painua talven aikana ja keväällä sitten on vuorossa nurmikon kylvö. Luultavasti kevääseen jää myös istutusalueiden mullan hankkiminen.

Kaivinkoneella samalla tasoiteltiin maastoa niin että nurmikon leikkuu tulee sujumaan paremmin ajettavalla koneella.

Puusavotan välissä ehdin piipahtaa myös käsityömessuilla, jotka oli viikko sitten viikonloppuna Seinäjoella. Mutta kuten siskoni blogissaan jo ehti kirjoittaa en myöskään minä ollut täysin tyytyväinen messujen antiin. Haen messuilta yleensä uusia ideoita, käsityötarvikkeita ja uutta mielenkiintoista käden taitojen tekniikkaa ja tänä vuonna vaan ei jostain syystä mikään napannut. Myöhemmin viikolla tajusin kuitenkin että vaikka en mitään varsinaista käsityötarviketta tai tekemispakettia ostanutkaan jäi messuilta muutama idea muhimaan, katsotaan jalostuvatko kenties valmiiksi asti. Tänä vuonna kannatinkin käsityöntekijöitä ostamalla muutaman valmiin tuotteen.

Pientä traktorimiestä ilahdutin kahdella paidalla ja ulko-oveen löysin kauniin risusydämen keraamisella sydänkoristeella. Pieni mies oli kovin onnessaan uusista paidoistaan ja silitteli appoja= traktoreita hyvin onnellisena. Niin ja tulihan sitä ostettua edullinen teippirulla kortteilua varten.

Ympyrä sulkeutuu

Mistähän sitä aloittaisi vai aloitanko ollenkaan.... Huomasin että tässä kuussa tulee tasan vuosi bloggailun aloittamisesta ja mikäs onkaan parempi syy kuin julistaa tauko päättyneeksi.

Ihana touhukas kesä takana ja nyt ollaan sitten eletty niitä kuuluisia ruuhkavuosia. Mietin äitiyslomalla ja hoitovapaalla ollessani että miten ihmeessä olen ehtinyt tehdä kotitöitä töissä ollessani, kun ne tuntui työllistävän koko päivän.... Sekin on nyt selvinnyt.... Onneksi pyykkiä voi pestä yölläkin ja joskus sitä voi sortua ja syöttää lapsille ihan eineksiä, Atrian pinaattilätyt on vaan niin hyviä.
Hyviä vinkkejä arjenpyöritykseen otetaan vastaan!!!

Syksyssä on parasta kun saa aloittaa uusia harrastuksia. 2/3 lapsesta harrastaa, joten kyyditysapua tarvitaan. Olen kuitenkin pitänyt kiinni siitä, että myös vanhemmilla tulee olla oikeus harrastaa eikä vain toimia "taksina" Minulla harrastukset ovat pääasiassa aina liittyneet käden taitoihin, kuten tänäkin vuonna, ja mies panostaa liikuntaan. Mihin sitten olen tänä syksynä ryhtynyt siitä kuulette myöhemmin.

Kasvihuoneessa satokausi on päättymässä ja viimeiset tomaatit odottaa noukkimista. Kurkkua tuli niin runsaasti, että jaoin niitä myös työkavereille. Tomaattien kypsyminen oli yllättävän hidasta ja kun kypsyminen lähti liikkeelle niin satoa riitti. Olenkin nyt viipaloinut tomaatteja tarjottimelle ja laittanut pakastimeen. Kun viipaleet on pakastuneet niin olen säilönyt ne pakastusrasioihin. Talvella niitä voi sitten lisäillä pizzaan ja piirakkaan.

Note to self kasvata kesäkurpitsaa jatkossa vain ulkona. Kasvoi kasvihuoneessa ihan mahdottoman suureksi, mutta sato jäi onnettomaksi ja kurpitsat pilaantuivat kun olivat kasvaneet n. 10-15 cm pitkiksi. Taisi olla liian kuumat ja kosteat oltavat. Pari upeaa yksilöä sain ja tein herkullista kurpitsakakkua ja loput raastin pakastimeen.
Pakastimeen tuli säilöttyä myös runsaasti tilliä.

Ensi keväänä ehdottomasti enemmän pinaattia kasvamaan niin saisin sitä pakkaseen asti säilöttyä. Niin oli hyvää tämä itse tehty keitto, nam!

Syksyllähän pääasiassa siivoillaan puutarhaa talvikuntoon, me aloitimme viikko sitten aikamoisen urakan puutarhassa, mutta kertoilen siitäkin myöhemmin lisää kuvien kera.

Kasvihuoneen kuulumisia

Kylmä kesäkuu muisto vaan ja nyt helle hellii ihanasti. Suurin into puutarhan laittoon on jo alkanut hiipua,  ja  nyt nautitaan olosta ja pikku hiljaa saatavasta oman maan sadosta.

Kasvihuoneeseen kuuluu hyvää. Pieniä tomaatin ja kurkun alkuja havaittavissa ja kurpitsa tekee kovaa kyytiä satoa. Kurpitsa menisi ihan ulkosallakin, mutta kun tilaa tänä vuonna riitti niin laitoin kaksi tainta kasvihuoneeseen kasvamaan.

Edessä kurpitsat ja reunalla istukassipuleita jotka eivät mahtuneet enää kasvimaalle. Seuraavassa laatikossa neljä kasvihuonetomaattia. Viiniköynnökset Zilga ja Supaga perimmäisessä laatikossa. Kasvu ei mielestäni mitenkään vauhdikasta ja Supaga varsinkin kovin kitukasvuinen. Satoa saa ilmeisesti odottaa seuraavana kasvukautena, toivottavasti pysyvät hengissä talven yli.

Toisella puolella perällä kolme kasvihuonekurkkua. Seuraavassa laatikossa lehtikaalia ja kaksi kirsikkatomaattia. Etumaisessa laatikossa tilliä, basilikaa, persiljaa ja tinjamia.

Olemme perustamassa uutta mansikkamaata ja vanhasta maasta istutettiin pari tainta amppeliruukkuihin kasvihuoneeseen ja hienosti on raakileita alkanut ilmaantua.

Ja "ahkeralle" puutarhurille oma lepopaikka pitää tietenkin myös olla. Sisustus muuten vielä vähän kesken, mutta ehtiihän tuota vähitellen laittaa. Hankintalistalla mm. vesisaavi, istutuspöytä/hyllykkö ja puutarhurille pieni sievä pöytä vaikka kahvikupille :) Ens kesänä monessa asiassa jo viisaampi ja suunnitelmissa myös omien taimien esikasvatusta.

Jos haaveissa oma kasvihuone niin suosittelen tutustumaan Sonja Lumpeen kirjaan Kotipihan kasvihuone. Kirja oli monipuolinen ja selkeä. Paljon kuvia ja vinkit nimenomaan kotipihan puutarhurille eli ei liikaa ammattimaista sanastoa tai ylimenevää tietotekstiä.

Ihan pihalla..... koko ajan

Niin kuin otsikko sen kertoo siellähän meidän perhe on aikaansa viettänyt kaikki vapaa-ajat. Iltasella on ollut pakko pakottaa itsensä ja lapset sisälle ettei ihan yötöiksi menisi ja jaksetaan herätä kouluun ja töihin. Me vanhemmat ollaan tehty puutarhatöitä enemmän ja vähemmän. Vähemmän silloin kun ollaan juostu vilkkaan pienen miehen perässä. Isommat lapset ovat leikkineet, hyppineet trampoliinilla ym. ja onneksi välillä viihdyttäneet pienintä.

Mieheni urakoi huhtikuussa ja toukokuun alussa minulle kasvihuoneen. Aikataulu meni tosi tiukille, mutta tulipahan valmista ennen hänen olkapääleikkaustaan. Minulle jäi ympäristön siistiminen ja syksylle jäi vähän maalaushommia.

Tässäpä kuvakavalkadi kasvihuoneprojektista:

En aivan ehtinyt kameroineni paikalle, kun mies ensin kuori lapiolla ja traktorilla ylimääräisen maa-aineksen pois ennen pohjan valamista. Kuiva mäki joka ei turhia roudi mahdollisti sen, että pohja voitiin valaa suoraan olemassa olevan maa-aineksen päälle. Muutama betoniverkko laitettiin vahvistukseksi. Tiilet on ylijäämätiiliä miehen työnantajalta.... hieno sammal kasvoi jo päällä.

Taka-alalla näkyvissä kuormalavankaulukset joissa jo viime vuonna kasvatin hyvällä menestyksellä vihannekset. Kokeilin myös kasvattaa tomaatteja ja chilejä kasvikaapeissa, (matalampi chileille ja korkeampi, joka kuvassa kumosssa tomaateille) jotka veljeni on tehnyt pari vuotta sitten itselleen, mutta turhan pieniksi jäivät joten siitä se ajatus sitten lähti......

Yhtenä päivänä kun kotiuduin töistä minua odotti jo tämä. Paikallisella ikkunatehtaalla oli tullut joskus mittavirhe tilausta tehdessä ja olivat lahjoittaneet halukkaille ikkunalaseja. Miehen työkaveri oli niitä ottanut onneksi aimo satsin ja lahjoitti meille osan, kun kuuli tästä meidän projektista. Mikä parasta pokat on alumiinia eli ei tarvitse murehtia maalien rapistumista.

 

Katto tehtiin valokatteesta jo ihan senkin takia, että lähellä on paljon puita eli minimoitiin mahdolliset vaarat jos vaikka sattuu oksia tippumaan. Tässä ollaan jo siinä vaiheessa, että mullat odottaa sisälle pääsyä. Aluksi oli tarkoitus muurata tiilistä istutusaltaat, mutta leikkausaika lähestyi, joten päätettiin kokeilla kuormalavankauluksia kasvihuoneen sisällä.Ystäväni perheyrityksestä saatiin ostaa niitä samalla hinnalla mitä he joutuvat niistä maksaa panttia eli 5€ kpl. Kaupoissahan on näitä samoja myytävänä ja hintaa on lähemmäs 20€ kpl.

Nämä ilta-auringossa otetut kuvat vastaavat nykytilannetta eli ympäristö on siistitty, lavat paikoillaan kasvihuoneessa ja mullat niissä. Kasvihuoneessa kasvaa tällä hetkellä kaksi viiniköynnöstä joita varten jouduttiin sitten lattiaan heti tehdä kunnon reijät, että juurilla on tilaa levittäytyä kunnolla syvyyksiin. Tulipahan tämäkin mieleen vasta valun jälkeen, kun tutustuin tarkemmin viiniköynnösten sielunelämään. Tänä vuonna käytän ostotaimia, mutta ens vuonna voisi osan kokeilla itse esikasvattaa. Tarkoitus on kasvihuoneeseen laittaa kasvamaan ainakin tomaattia, kurkkua, kukkakaalta, yrttejä ja kenties jotakin muutakin mihin törmään. Vielä ei ole täällä päin taimia myytävänä, mutta minulle lupailtiin että kenties ensi viikolla alkaisi taimistolla niiden myynti.

Olenkin sitten odotellessa istuttanut perunat, herneet ja muutkin vihannekset. Kasvihuoneen eteen tein vielä pienen penkin, johon istutin  ystäviltäni saamat lipstikan ja raparperin taimet.

Kasvihuoneen lisäksi olen tehnyt pihaan uuden havuryhmän ja muutenkin siistinyt kukkapenkkejä. Yksi perennapenkki pitäisi nostaa kokonaan ylös, mutta sitä olen siirtänyt muka kiireellisempien puutarhatöiden takia. Ehkäpä huomenna sitten.

Äitienpäivän fiilistelyä 2014

Touhukas päivä takana, äitienpäivän juhlintaa lasten kanssa, mummuloissa käyntiä ja  luokkani kanssa  kävin paikallisessa palvelutalossa esiintymässä äitienpäiväjuhlassa. Päivän kruunasi upea keväinen sää illalla. Istutettiin pihlajan taimi ja ruokittiin koko perheen voimin kanoja uudella vihreällä ruoholla. Hauska seurata miten meidän pieni mieskin kerää ruohoa ja verkon välistä työntää niitä kanoille.

Aamuvarhain jo sängyn viereen kannettiin itsetehdyt kortit ja esikon tekemä ihana kirjontatyö. Sain luvan jatkaa vielä unia, kunnes kuului kutsu tulla aamiaiselle. Valkoisen ruusun lahjoitti perheen iso mies ja sainpahan myös tuon kätevän puutarhakuokan vai mikähän se nimeltään mahtaa olla.... Sain oikeastaan jo aikaisemmin vähän isomman lahjan josta teen pian oman jutun.

Esikon (8v) tekemä lintu

Neitokaisen (6v) kortti vasemmalla  ja esikon oikealla.

Mummuja muistettiin lahjojen lisäksi näillä tekemilläni korteilla ja vastalahjaksi saatiin herkkuja mahan täydeltä.

Jokainen äitienpäivä äitinä on ollut omalla tavallaan tärkeä, mutta varmasti ikimuistoisin tulee omalla kohdallani olemaan äitienpäivä kuusi vuotta sitten kun neitokainen syntyi. Tänään onkin hänen syntymänsä ollut monta kertaa mielessä ja olen hänelle kertoillut tuosta päivästä. Neitokaisen juhlat vietettiin jo viikko sitten, mutta tänään vielä laulettiin perinteinen paljon onnea vaan.