Raittiin ilman myrkytys

Sen olen tosiaan saanut nyt useampana viikonloppuna, kun tuolla kotipihalla ollaan ahkeroitu oikein urakalla. Meidän talon ja ns. kylätien välissä on kasvanut pieni metsä ryteikkö, jonka kohtaloa olemme pohtineet jo monta vuotta. Taloa rakentaessa n. yhdeksän vuotta sitten se ei vain jostain syystä ollut työlistalla vaan on siitä saakka saanut olla luonnontilassa. Heti metsikön ryteikön jälkeen on kuitenkin pala nurmikkoa, jota olemme ahkerasti kesäisin leikanneet. Lapsuudessani tämä nurmikko oli nuoren karjan laidumaata samoin kuin koko talomme tontti. Alueella kasvaa sekametsää eli pääasiassa koivua, mäntyä, kuusta, haapaa ja pihlajaa. Tänä syksynä tartuimme härkää sarvista ja päätimme että nyt on aika tehdä tuolla ryteikölle jotain, joka osaltaan pilaa kauniin tonttimme. Koska puusto on vanhaa ja erikokoista pyysin paikalle marttaharrastuksestakin tutun puutarhasuunnittelijan ja hän tuli merkitsemään kaadettavat puut. Samalla hän suunnitteli kaadettavien puitten tilalle nurmialueen istutuksineen. Kyllä on hienoa seurata kuinka joku osaa hommansa. Tykkäsin todella paljon hänen esittämistään ideoista ja hän otti hyvin huomioon meidän toiveemme. Samalla saimme päivitysideoita muuallekkin tähän meidän pihaan.

Viitisenkymmentä puuta sai kaatotuomion. Mies kaatoi puut ja yhdessä sitten kannettiin risut ja oksat kasoihin odottamaan kuljetusta. Koivut pilkotaan sauna- ja takkapuiksi ja muut puut oksineen haketetaan lämmitykseen.

Puolet puista vielä kaatamatta tässä vaiheessa. Talomme pihoineen ryteikön vasemmalla puolella ja oikealla pilkistää nurmikko ja kylätie.

Tontin valomäärä lisääntyi huimasti puiden kaatuessa ja toivonpa että syksyinen lehtimääräkin puolittuisi. Sen saanen selville vasta ensi vuonna eli pitänee sittenkin ostaa se uusi harava vanhan harvapiikkisen tilalle.

Viime lauantaina oli vuorossa kantojen poisto tulevalta nurmialueelta ja olihan listalla muutaman kivenkin siirto. Talomme  sijaitseen pienen mäen päällä ja joka paikassa tuntuu olevan kivi jos toinenkin jos lapion maahan laittaa. Tuttu kylänmies kaivikoneineen oli siis enemmän kuin paikallaan. Ei olisi todellakaan tullut mitään jos lapiohommiin olisimme joutuneet, sen verran tuota juurakkoa maasta irtosi. Samana päivänä merkkasimme valmiiksi uudet istutusalueet ja tilasimme multaa nurmialueille. Mullan pitäisi tulla tämän viikon aikana ja kaivinkone tulee ne sitten levittelemään paikoilleen. Multa saa rauhassa painua talven aikana ja keväällä sitten on vuorossa nurmikon kylvö. Luultavasti kevääseen jää myös istutusalueiden mullan hankkiminen.

Kaivinkoneella samalla tasoiteltiin maastoa niin että nurmikon leikkuu tulee sujumaan paremmin ajettavalla koneella.

Puusavotan välissä ehdin piipahtaa myös käsityömessuilla, jotka oli viikko sitten viikonloppuna Seinäjoella. Mutta kuten siskoni blogissaan jo ehti kirjoittaa en myöskään minä ollut täysin tyytyväinen messujen antiin. Haen messuilta yleensä uusia ideoita, käsityötarvikkeita ja uutta mielenkiintoista käden taitojen tekniikkaa ja tänä vuonna vaan ei jostain syystä mikään napannut. Myöhemmin viikolla tajusin kuitenkin että vaikka en mitään varsinaista käsityötarviketta tai tekemispakettia ostanutkaan jäi messuilta muutama idea muhimaan, katsotaan jalostuvatko kenties valmiiksi asti. Tänä vuonna kannatinkin käsityöntekijöitä ostamalla muutaman valmiin tuotteen.

Pientä traktorimiestä ilahdutin kahdella paidalla ja ulko-oveen löysin kauniin risusydämen keraamisella sydänkoristeella. Pieni mies oli kovin onnessaan uusista paidoistaan ja silitteli appoja= traktoreita hyvin onnellisena. Niin ja tulihan sitä ostettua edullinen teippirulla kortteilua varten.